Batchata

Bachata sai alkunsa 50/60-luvulla Dominikaanisen Tasavallassa katusoittajien ottaessa kitaraballadeihinsa vaikutteita mm. kuubalaisesta bolerosta ja meksikolaisesta rancherosta.

Katkerat sydäntäsärkevät sanoitukset tekivät vaikutuksen kaikkein köyhimpiin, ja sen sensuaalin tyylin vuoksi sitä on pidetty  “köyhien ja alempiluokkaisten” tanssina. Bachataa soitettiin alkujaan epämääräisissä baareissa ja paikoissa. Sen tähden bachata oli 80-luvun loppuun saakka alemman sosiaalisen luokan musiikkia eikä sitä soitettu radiossa tai hienostopaikoissa.

Kielletystä ja paheksutusta tanssista se on kuitenkin noussut  nopeasti Dominikaanisen Tasavallan kulttuurimerkkeihin merenguen viereen. Nykyään bachataa soitetaan useimmissa maailman latinodiskoissa ja varsin paljon esim. New Yorkissa, Italiassa ja Madridissa.

Bachatan sanoitukset ovat edelleenkin katkeruutta, epätoivoa, pettämistä, jättämistä, rakkautta, seksiä eli syviä tunteita, vähän samaan tapaan kuin suomalainen lavatango traagisimmillaan. Dominikaanisessa bachata soi kaikkialla. Kotiaskareet suoritetaan bachatan tahdissa ja missä tahansa kuljetkin, bachata on seurassasi.
Aventura  lienee tunnetuin bachataa soittava yhtye.

Tanssina bachata on nelijakoinen, boléra-tyyppinen tanssi, joka on saanut vaikutteita muun muassa rumbastamerenquesta ja afrikkalais-musiikeista. Se on  romanttinen, sensuaalinen ja intohimoinen paritanssi, usein merengueta hidastempoisempi ja pehmeäliikkeisempi tanssi, jossa läheisyys, tunne ja aistillisuus ovat tärkeässä osassa.

Tanssiasento on yleensä suljettu ja bachataa tanssitaan hyvin lähekkäin. Mutkikkaat käännökset eivät ole tässä tanssissa pääroolissa. Tanssijoiden välinen yhteys syntyy aistikkaasta musiikista ja yhtenevistä liikkeistä. Tanssissa keinutaan ja lantion nostot ovat yleisiä, mutta kuviot ovat yksinkertaisempia ja rauhallisempia kuin salsan. Myös bachata on kovaa vauhtia leviämässä Suomeen